Psykiatrinen tutkimus ja hoito

Psykiatrinen häiriö ilmenee toimintakyvyn laskuna, uupumisena ja vaikeutena saada mielihyvää sitä aiemmin tuottaneista asioista. Psykiatrisesta häiriöstä on aina haittaa tavalliselle elämälle. Arkisten asioiden hoitaminen ja päätöksenteko voi olla vaikeaa, tai kaikki energia voi mennä työpäivästä selviytymiseen, minkä jälkeen itsestä ja läheisistä ei enää kykene huolehtimaan.

Psykiatrinen tutkimus on tarkoitettu kaikille, jotka epäilevät kärsivänsä psykiatrisesta häiriöstä. Näihin kuuluvat

  • mielialahäiriöt (esim. masennus)
  • ahdistuneisuushäiriöt
  • syömishäiriöt
  • unihäiriöt ja
  • psykoosit.

Ahdistuneisuus voi ilmetä esimerkiksi paniikkihäiriönä tai erilaisina pelkotiloina. Mielialahäiriöitä ovat esimerkiksi masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Masennus ilmenee pitkäkestoisena alakuloisuutena, voimattomuutena ja korostuneena negatiivisuutena erityisesti itseä kohtaan. Oireisiin kuuluvat myös ahdistuneisuus, ärtyneisyys ja vetäytyminen sekä lisääntynyt riippuvuuskäyttäytyminen ja unettomuus.

Psykiatriseen tutkimukseen voi hakeutua myös pelkän lääkehoidon vuoksi. Tarkka diagnoosi on hoidon kannalta välttämätön, ja edistää paranemista.

Kiinnostuitko palveluistamme? Varaa aika tästä

Tarkka diagnoosi auttaa löytämään oikean hoidon

Psykiatrisen häiriön taustalla voi olla kuormittava arki ja jatkuva stressi, parisuhdeongelmat, sairaudet tai traumaattiset tapahtumat tai muut muutokset elämäntilanteessa. Usein henkilön on vaikea itse hahmottaa, mistä on kyse. Esimerkiksi ensimmäinen paniikkikokemus voi olla hätkähdyttävä kokemus, jota ei kehollisten oireiden vuoksi osaa mieltää psyykkiseksi häiriöksi. Myös muilla fyysisesti ilmaantuvilla oireilla voi olla psyykkinen syy.

Psykiatrisen häiriön diagnosoinnissa huomioidaan, että henkilöllä voi olla samanaikaisesti muita mielenterveysongelmia sekä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Esimerkiksi masennuksen ohella voi ilmetä muu psykiatrinen sairaus kuten ADHD. Jos tällöin hoidetaan pelkästään masennusta, jää hoidon teho huonommaksi. Psykiatrilla on kuitenkin aina välineitä ja ammattitaitoa tilanteen tulkintaan. Apua ja vastauksia saa aidosti omaan tilanteeseen.

Tarkan diagnoosin myötä:

  • hoito pystytään kohdentamaan oikein.
  • tavoitteena on oireettomuus tai oireiden lievittyminen.
  • toimintakyky palautuu.
  • on mahdollisuus KELA:n tukemaan psykoterapiaan, lääkehoitoon tai sairauslomaan.

Varaa aika tästä!

Unihäiriön syy on tärkeä selvittää

Yleisiä unihäiriöitä ovat unettomuus, uniapnea ja levottomiksi jaloiksi kutsuttu häiriö. Yleisin näistä on unettomuus, jonka taustalla voi olla useita eri syitä. Unettomuus ilmenee vaikeuksina nukahtaa tai pysyä unessa. Unettomuuden seurauksia ovat krooninen uupuneisuuden tunne, alakuloisuus ja toimintakyvyn lasku.

Kaikkiin psykiatrisiin häiriöihin kuuluu unihäiriöitä, ja moni masennuspotilas saapuu vastaanotolle unettomuuden takia. Kun oireilua käydään yhdessä läpi, näkyviin tulee taustalla oleva masennus.

  • Masentuneella voi olla vaikeuksia nukahtaa illalla, uni voi olla rikkonaista tai keskeytyä aikaisin, minkä jälkeen ei kykene enää nukahtamaan uudelleen.
  • Ahdistuneisuuteen kuuluu, että kierrokset ovat korkealla, jolloin on vaikea rauhoittua nukkumaan.
  • Lieväkin uniapnea voi aiheuttaa unettomuutta herkkäunisille. Hengityskatko herättää, minkä jälkeen voi olla vaikeaa nukahtaa. Kun uniapnea hoidetaan, henkilö ei heräile ja nukkuu siksi paremmin.
  • Levottomat jalat aiheuttavat heräilyä ja rikkovat unta, minkä jälkeen voi olla vaikea nukahtaa tai ei ylipäätään saa syvää unta levottomuuden vuoksi. Häiriöön kuuluu, että potilas tuntee epämukavia tuntemuksia, jotka helpottuvat jalkoja liikuttelemalla. Seurauksena molemmissa unihäiriöissä on päivänaikainen väsymys.

Eri syistä johtuvia unihäiriöitä hoidetaan eri tavoin, joten erotusdiagnostiikka on tärkeää, jotta vaivaa voidaan hoitaa oikein. Unilääkkeet saattavat jopa pahentaa uniapnean ja levottomien jalkojen oireita. Psykiatrin vastaanotolla voidaan seuloa, millaisesta unihäiriöstä on kyse – tai onko ylipäätään kyse unihäiriöstä. Näin osataan valita oikeaan vaivaan oikea hoito.

Varaa aika tästä!

Mitä psykiatrinen tutkimus käytännössä tarkoittaa?

Psykiatrinen tutkimus perustuu potilaan ja lääkärin vuoropuheluun. Kyseessä on tiettyyn rakenteeseen nojaava haastattelu, jota käyttävät psykiatrit Suomessa ja maailmalla. Haastattelussa käydään läpi henkilön oireet, elämäntilanne ja elämänhistoria sekä toimintakyky. Tapaamisen aikana potilas lisäksi vastaa kyselylomakkeisiin.

Tapaamisessa potilas saa tietoa siitä, millaisesta häiriöstä on kyse ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Usein jo tiedon saaminen helpottaa oloa, joka voi vastaanotolle tullessa olla ahdistunut osin siksi, ettei tiedä, mistä paha olo johtuu. Tieto helpottaa myös oireiden kanssa pärjäämistä.

Usein jo yksi tapaaminen voi selventää, mistä on kyse, ja hoito pyritään aloittamaan heti. Toisinaan diagnoosin määrittämiseksi vaaditaan useampia käyntejä, jolloin seuraava tapaaminen pyritään sopimaan heti seuraavalle viikolle. Voimme auttaa sopivan psykoterapeutin löytämisessä.

Varaa aika tästä!

Etkö tiedä, mikä vaihtoehto olisi kohdallasi paras?
Varaa ensikäynti tai soita meille numeroon 017 – 288 2710.

Antti Lepola

Ulla Lepola

Ilpo Kinnunen

Hanna Väisänen-Rouvinen

Hanna Lepola

Psykoterapia-arvio (B-lausuntoa varten)

Tarvitset psykoterapia-arvion hakiessasi KELA:n tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa. Kauttamme saat hyvän hoidon myös 3 kk:n arvio- ja hoitojakson ajaksi. Voit tulla arvioon myös ilman lähetettä.

Lue lisää

Lääkehoidon suunnittelu ja seuranta

Lääkehoidon tavoitteena on parantaa elämänlaatua ja lievittää oireita. Psykiatrilla on laaja osaaminen lääkehoidosta ja muista työkaluista, ja tilanteeseesi mahdollista löytää useita hyviä vaihtoehtoja.

Lue lisää